Eläkeasioista on keskusteltava. Sellaista kuvaa ei saa syntyä, että kansanedustajat eivät olisi kiinnostuneita eläkeläisten asioista.
Itse olen jo pitkään arvioinut eläkeläisten ostovoiman heikentyneen, vaikka monet merkittävät tahot eivät sitä myönnä. Minkälaisia ratkaisuja heikentyneen ostovoiman parantamiseksi pitäisi tehdä?
Asia on syytä tutkia tarkoin. Paras keino siihen on työhönsä vakavasti suhtautuva parlamentaarinen työryhmä, joka tutkii samalla kertaa kaikki eläkeläisten arjen elämään vaikuttavat tulot ja menot.
Jos näin ei tehdä, on olemassa suuri riski, että kaikki tulevat vaalit käydään enemmän tai vähemmän eläkeläisille jotakin luvaten. Se heikentää politiikan uskottavuutta.
Pettymys on tunnetusti odotusten ja toteutuman välinen erotus. Pääministeri Rinteen hallitus on nyt lupausten johdosta ongelmissa, sillä se aikoo avata työeläkerahastot yhden – joskin tärkeän – edunsaajaryhmän eläkkeiden nostamiseksi.
Tähän saakka on kilvan vakuuteltu, että työeläkejärjestelmä on nykyisilläkin maksumäärillä ongelmissa eli järjestelmän indeksikokonaisuutta ei voi muuttaa piiruakaan. Virallisen totuuden mukaan mittavissa työeläkerahastoissa ei siis ole euroakaan ylimääräistä.
Pääministeri Rinne lupasi torstain kyselytunnilla perustaa parlamentaarisen työryhmän, joka tutkii työeläkejärjestelmän kestävyyden indekseineen, eläkeläisten verotuksen ankaruuden ja eläkeläisten todellisen kulutuksen suhteessa kuluttajahintaindeksin muodostumiseen.
Erityisesti asumiseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kulut ovat nousseet monia muita indeksikorin kulukohteita nopeammin. Sillä on seurauksensa, sillä siinä missä työntekijä käyttää asumiseen sata yksikköä, eläkeläinen käyttää 121 yksikköä. Kun kyse on terveydestä, eläkeläinen käyttää rahaa jo lähes tuplasti verrattuna työntekijään.
Myös hallituksen päättämät liikennepolttoaineiden veronkorotukset aiheuttavat eläkeläisten keskuudessa lisääntyvää alueellista eriarvoisuutta, sillä monen on pakko käyttää omaa autoa. Muuten normaali asiointi ei onnistu.
Eläkepolitiikka on työeläkemaksujen kautta vahvasti sidoksissa Suomen kilpailukykyyn. Se onkin viime vuosina parantunut maltillisesti nousseiden työvoimakustannusten ansiosta. Sen vuoksi on tarkoin tutkittava, millä tekijöillä eläkeläisten toimeentuloa voidaan parantaa. Vaihtoehtoja löytyy.