Vaaliähky

Kuntavaalit ovat ohi ja katse on siirretty maakuntavaaleihin. Ne pidetään ensi vuoden tammikuussa presidentin vaalien yhteydessä, mikäli eduskunta hyväksyy maakuntavaaleihin liittyvän lakipaketin. Iso mutta liittyy – ajan hengen mukaisesti – perustuslaillisiin kysymyksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, maakuntalaki ja valinnanvapauteen liittyvä lainsäädäntö joutuvat ennen eduskunnan hyväksymistä harvalukuisten perustuslakiasiantuntijoiden teräviin kynsiin.

Perustuslakiasiantuntijoista on tullut politiikan uusia ylipappeja. He käyttävät tosiasiallista valtaa omien tulkintojensa kautta. Tilanne on varmaan parempi kuin entisinä aikoina, jolloin ihmisoikeus- ja perustuslakiasiantuntijoille lähinnä naureskeltiin, kuten eläkkeelle jäävä oikeuskansleri Jaakko Jonkka muisteli haastattelussaan.

Ei tämä nykytilakaan minun mielestäni hyvä ole. Perustuslakiasiantuntijoille on annettu liian suuri rooli, sillä on hyvin pitkälle heistä kiinni mitä perustuslaillista oikeutta tulkitaan vahvemmin kuin jotain toista perusoikeutta. Välillä tuntuu siltä, että yhdenvertaisuudella, tasa-arvolla ja ihmisoikeuksien puolustamisella voidaan laki kuin laki todeta loukkaavaksi. Ehkä tasapaino löytynee entisaikojen olemattoman roolin ja nykyisen ylipappirooliin välimaastosta. Joka tapauksessa maakuntavaalien tulevaisuus on jossain määrin näiden asiantuntijoiden tulkintojen varassa, ellei perustuslakivaliokunta sitten lähde tulkinnoissaan omille teilleen. Se tosin olisi ennen kuulumatonta.

Jos ja kun maakuntavaalit tulevat, tarkoittaa se sitä, että valtuustoon valittavat maakuntavaltuutetut eivät edusta omaa kuntaansa, vaan Pohjois-Savon maakunnallista itsehallintoaluetta. He päättävät maakunnan asioista tasapuolisesti aivan samaan tapaan kuin kansanedustajat päättävät maan asioista. Uudistuksen suurin merkitys on siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asioista ei enää päätetä missään kunnassa tai kaupungissa. Ne asiat siirtyvät maakuntavaltuutettujen päätettäviksi.

Ensi tammikuun maakuntavaalit ovat toteutuessaan kaikille puolueille erittäin tärkeät, sillä seuraavana vuonna on taas eduskuntavaalit ja EU:n parlamenttivaalit. Jo nyt voi suurella todennäköisyydellä ennustaa, että esimerkiksi Suomen maataloudelle ja aluekehitykselle tärkeä uusi ohjelmakausi ei tule alkamaan suunnitelmien mukaisesti vuonna 2021. Se johtuu – mistäpä muusta – kuin vaaleista, sillä uudet vuonna 2019 valittavat europarlamentaarikot eivät pääse hetkessä sinuiksi asioiden kanssa ja uusien komissaarien valinta vie myös aikansa.

Tilanne on mielenkiintoinen. Suomelle lankeaa EU:n neuvoston puheenjohtajuus heinäkuussa 2019, jolloin meillä on uudet kansanedustajat ja vastavalitut ministerit vallan kahvassa ja samanaikaisesti Euroopan unionin parlamentti on juuri käytyjen eurovaalien johdosta sekaisin ja uudet komissaarit hakusessa. Miten tuollaisessa tilanteessa pystytään neuvottelemaan ja lyömään lukkoon aluekehityksen ja maatalouden rahoitusratkaisut ja tukien ehdot? Ei mitenkään, sovitut aikataulut eivät tule pitämään.

Taitaa tulla vaaliähky niin kansalaisille kuin puolueillekin. Siltä ainakin tällä hetkellä näyttää ja tuntuu. Pitäisikö asialle tehdä jotakin, sillä jatkuva vaalien käyminen ja niihin valmistautuminen häiritsee ja hidastaa lainsäädäntötyötä ja avaa tilaa populismille ja katteettomille lupauksille. Jatkuvat vaalikiireet eivät ainakaan paranna lainsäädännön laatua, josta oikeuskansleri Jonkka antoi haastattelussaan tylyn arvion: ”Poliitikkojen kiire, säätö ja sähläys synnyttävät pykäläntuotannossa sutta ja sekundaa”.

Ehkä vaaleja pitäisi nykyistä enemmän niputtaa, koska niitä tulee jo puolenkymmentä erilaista. Ensi tammikuun maakuntavaalit käydään samanaikaisesti presidentinvaalien kanssa. Se on järkevää jo pelkästään rahan ja ajankäytön säästämisen kannalta. Pitäisikö kunta- ja maakuntavaalien toimikautta pidentää viiteen vuoteen? Entäpä eduskuntavaalien? Vaalien yhdistämisen ansiosta pääsisimme kahden ja puolen vuoden vaalijaksotukselle. Näitä kysymyksiä kannattaa rakentavasti pohtia, sillä vaali vaalin perästä käy raskaaksi kaikille eikä vaalien läpivieminen ole millekään taholle halpaa. Palautetta otetaan vastaan!