Eduskunta selätti ennen joulua äänestämällä alkoholiongelmansa ja kansanedustajat pääsivät pitkälle istuntovapaalleen. Enemmistön päätös alkoholiasiassa oli se sama, minkä eduskuntaryhmät olivat jo kauan sitten sopineet eli nelosolut tulee ruokakauppoihin. Rähinä ja kiihkoilu prosentin kymmenyksistä oli siis turhaa ajanhaaskausta.
Eduskuntaryhmien perinteiset pikkujoulut saivat myös runsaasti huomiota osakseen, minkäpä muun takia kuin alkoholin. Me kansanedustajat saimme runsaasti kansalaispalautetta, että pikkujoulut Eduskuntatalon seinien sisäpuolella pitää lopettaa. Samaa ehdotti myös erinomaisesti työnsä hoitanut puhemies Maria Lohela, joka selvityttää kaikkien pikkujoulujen lopettamista eduskuntatalossa.
Miksi ne pitäisi lopettaa parin henkilön törttöilyn takia? Ei kai se ole enemmistön vika, jos jotkut ei osaa käyttäytyä. Sitä paitsi myös henkilökunnan pikkujoulut pidetään osittain Eduskuntatalossa. Jos yhteistyötä aiotaan menestyksellisesti tehdä, ihmisten täytyy tutustua toisiinsa muissakin merkeissä kuin vain työpöydän ympärillä.
Aamu- ja iltajunan palauttaminen Kajaanin ja Helsingin välille ensi maaliskuusta lähtien on erinomainen esimerkki laajamittaisesta yhteistyöstä. Siihen tarvittiin kaikkia eduskunnan puolueita. Suurin kiitos kuuluu tietenkin energiselle liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille, joka huolehti allekirjoitukselleen siitä, että Itä-Suomi ei jäänyt lisäjunavuorojen jaossa osattomaksi. Junavuoroja lisättiin myös Joensuun ja Nurmeksen välille. Savo-Karjalan kansanedustajat kiittävät mieleisistä joululahjoista.
Mihin niitä eduskunnan muita puolueita tarvittiin tässä juna-asiassa? Vajaa vuosi sitten Liikenne- ja viestintäministeriö asetti parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä oli määritellä liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. Huomioon piti ottaa liikenteen korjausvelan vähentäminen, kehittämisinvestoinnit, digitalisaatiokehitys ja päästövähennystavoitteet. Työryhmä, jonka jäsenenä olen saanut toimia, esitti viime elokuussa kaksi miljoonaa euroa lisää rahaa raideliikenteen ostoihin. Eduskunta asettui myöhemmin samalle kannalla ja kohta junat kulkevat Savon radalla entiseen malliin kuten Kari Tapio laulaa laulussaan ”Juna kulkee”.
Jos asioita meinaa eduskunnassa saada eteenpäin, täytyy uskomattoman monen asian loksahtaa kohdilleen. Mikään päätös ei synny sattumalta, asialla on oltava hyvissä ajoin. Vuosi on lyhyt aika edunvalvonnassa. Mitä enemmän kansanedustajia on asian puolesta puhumassa, sen paremmat mahdollisuudet sillä on mennä koneistossa eteenpäin. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen” on viimeisen päälle totta poliittisessa päätöksenteossa.
Kokenut kansanedustaja, ministeri Seppo Kääriäinen kiteytti junayhteyksien säilymisen kannalta tärkeimmän viestin erinomaisella tavalla: on kansalaisten vastuulla, että junayhteydet säilyvät jatkossa. Käyttäkää siis junaa.
Parlamentaarinen työryhmä jatkaa työtään. Lukuisissa asiantuntijakuulemisissa on käynyt valitettavan selväksi, että valtion infraomaisuuden hoitoa ja rapistumisen ennaltaehkäisyä on laiminlyöty ainakin kahden vuosikymmenen ajan. Tällä eduskuntakaudella on otettu selvästi uusi suunta ja nyt satsataan perustienpitoon historiallisen paljon. Se ei vaan vieläkään riitä, sillä vauriot ovat päässet mittaviksi ja teiden kunnossapidosta puuttuu valtakunnan tasolla noin 100 miljoonaa euroa. Mistä rahat tuleville vuosille sekä kunnossapitoon että tärkeisiin kehittämishankkeisiin. Juuri tätä kaikki puolueet nyt yrittävät yhdessä selvittää. Entiseen matalaan tasoon ei ole paluuta.